Valtteri Lahti
oon Valtteri, toisen vuoden material girl 💅 eli toisin sanoen pääaineena mulla on kemia ja materiaalitiede. Ihmisenä olen sosiaalinen, rento ja huumorintajuinen. Vapaa-aikani tykkään viettää urheillessa, musiikkia kuunnellessa ja kaverien kanssa hengaillessa.
Ajatus fuksipäällikköydestä hiipi ensimmäistä kertaa mieleen viime maaliskuussa, kun mietin, että mitä fuksivuoden jälkeen. Fuksipäällikön homma tuntui omalta ja sellaiselta, johon minulla olisi eniten annettavaa. Haluan puuttua kehityskohtiin, joita olen itse huomannut, sekä vaikuttaa fuksikasvatukseen. Fuksikasvatus on kuitenkin todella tärkeässä roolissa, sillä on fuksien ensimmäinen kosketus yliopistomaailmaan niin yhdistys- kuin kerhotoimintaa ajatellen.
Olen ollut aina aktiivinen toimija erilaisissa hallituksissa. Plakkariin on kertynyt muun muassa aikaisempien koulutusasteiden hallitukset, olen toiminut Suomen helmen eli Ulvilan (älkää sekoittako Poriin) nuorisovaltuuston sihteerinä neljä vuotta sekä varusmiesvuotenani olin meidän vuosikurssin hallituksen sihteeri. Kuluneena syksynä olen toiminut yhdistyksessä myös VastuuISO:n roolissa.
Koen, että fuksipäällikkönä olisin helposti lähestyttävä, vastuuntuntoinen ja reilu. Tiukoissa tilanteissa osaisin olla määrätietoinen, mutta vastapainona muistaisin pitää pilkkeen silmäkulmassa hommia tehdessä. Yksi vahvuuksistani on kyky organisoida päättäväisesti asioita ja ottaa vastuuta rohkeasti. Omaan myös poikkeuksellisen hyvän paineensietokyvyn kilpaurheilutaustani ja Puolustusvoimissa työskentelyn ansiosta, joten seinät eivät kaatuisi tiukemmassakaan tilanteessa.
Haen fuksipäällikön pestiä yhdessä Fanny Teissierin kanssa. Koen, että ominaisuutemme täydentävät toisiaan, joka on yksi edellytyksistä onnistuneeseen yhteistyöhön päleparin kanssa.
Jos sinut valitaan fuksipäälliköksi, mitkä ovat tavoitteesi seuraavalle 1,5 vuodelle?
Fuksipäällikön pesti koostuu mielestäni kahdesta osasta. Ensimmäinen puoli vuotta olisi mahdollista seurata nAUrun työskentelyä ja imeä kaikki mahdollinen oppi heiltä: vinkit, käytännöt, hyvät ja kehittämisen tarpeessa olevat asiat. Uskon juuri kysymällä ja oppimalla edeltäjiltä voisin tehokkaasti ja nopeasti puuttua heti alusta alkaen parannusta vaativiin asioihin.
Itse fuksipäällikkövuotena minulle olisi tärkeää, että olisin helposti lähestyttävä ja rento. Tämä auttaisi siinä, että fuksit uskaltaisivat tulla kysymään asioita eikä niitä jäätäisi pohtimaan yksin.
On tärkeä muistaa myös, että vaikka fuksipäälliköt vastaavat PT:n fuksikasvatuksesta niin he kuuluvat myös PT:n hallitukseen ja FTMK:hon. Näissä molemmissa haluaisin olla aktiivinen toimija ja tuoda rohkeasti omia näkökulmiani ja kokemuksiani esille.
Tavoitteet siis tiivistettynä kolmeen pointtiin: oppiminen edellisiltä ja siten tehokas toiminta, helposti lähestyttävä ja aktiivinen toimija.
Opiskelijat, jotka eivät tunne kuuluvansa johonkin yhteisöön tai saa opiskelujen alussa muodostettua suhteita opiskelijatovereihinsa, jäävät usein jälkeen opinnoissaan. Millä keinoin kaikki fuksit onnistutaan integroimaan johonkin yhteisöön tai löytämään oman porukkansa?
Kaikki ihmiset ovat erilaisia, joten niin ovat myös heidän mielenkiintonsa. Toiset pitävä enemmän juhlinnasta, kun toiset taas rauhallisista merkkiompeluilloista. Otaniemessä on paljon erilaista kerho- ja yhdistystoimintaa, joten mielestäni sitä pitäisi esitellä fukseille aivan, kuten Otasuunnistuksen kaltaisessa tapahtumassa tehdään. PT:n järjestämissä tapahtumissa olisi mielestäni tärkeää, että tapahtumia olisi laidasta laitaan, jotta tapahtumatarjonnasta löytyisi kaikille mieleisiä tapahtumia, joihin osallista. Toisena avaintekijänä ulkopuoliseksi jäämisen ehkäisemiksi olisi tärkeää, että tapahtumissa pystyisi avoimesti ja helposti tutustumaan uusiin ihmisiin.
ISOt ovat myös tärkeässä roolissa yksin jäämisen estämiseksi. Mielestäni ISOjen tulee omasta fuksiryhmästään tunnistaa mahdolliset ihmiset, jotka saattavat jäädä helposti ulkopuolisiksi opiskelijayhteisössä ja varmistaa, että kaikki asiat ovat mallillaan. Omalla kokemuksellani esimerkiksi ISO:jen sitoutumisessa toimintaan koko vuodeksi on vielä kehitettävää.
Mikäli fuksi kokisi yksinäisyyttä olisi tärkeää, että hän voisi kääntyä siitä jonkun puoleen matalalla kynnyksellä. Tällaisia henkilöitä voisivat olla esimerkiksi fuksipäälliköt, ISOt taikka alan ammattilaiset.
Prosessiteekkareille tulee vuosittain yli 200 fuksia. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia näet tämän tuovan PT:n fuksikasvatukseen?
Fukseja on kiistämättä paljon. Suuri määrä fukseja asettaa omat haasteensa hyvän ryhmäkoheesion luomisessa ja kiistämättä se on yksi fuksipäällikön vaikeimmista tehtävistä. Itselläni on kuitenkin kokemusta aikaisemmasta työpaikastani suuren ihmisryhmän yhteishengen luomisesta. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että mitä enemmän ihmisiä on niin sitä helpommin löytää samankaltaisia ihmisiä. Tämä helpottaa huomattavasti uusien kavereiden löytämistä. Lisäksi koska väkeä on niin paljon, voi uusiin kanssafukseihin tutustua ympäri vuoden sekä vielä fuksivuoden jälkeenkin.
Fuksitapahtumia järjestäessä suuresta fuksimäärästä on etua, sillä tapahtumien osallistujamäärä on suurempi, mikä voi alentaa jännitystä osallistua tapahtumiin.
Miten edistäisit suomen- ja englanninkielisten kandifuksien välistä yhdenvertaisuutta?
ChemEng fukseja on otettu vastaan PT:llä alkaen vuodesta 2019. Vaikka yhdenvertaisuus on varmasti parantunut viime vuosien aikana, on siinä silti tehtävää. Tärkeää on tehdä tiivistä yhteistyötä Chem Eng Officerin kanssa ja miettiä yhdessä hänen kanssaan kehityskohtia sekä ratkaisuja.
Viestintä fukseille tulee tapahtua sekä suomeksi että englanniksi. Haluaisin myös painottaa enemmän ChemEng fukseille ETCO:n toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Fuksipäällikkönä toimiminen on tiimityöskentelyä. Millaisen työparin haluaisit itsellesi ja millainen pari itse olisit? Kuinka omalla toiminnallasi pidät hyvää paridynamiikkaa yllä?
Omasta mielestäni olen hyvä pari-/ryhmätyöskentelijä. Kuuntelen ja huomioin muiden mielipiteitä, mutta osaan sanoa myös omani ääneen. Autan ja tuen myös tarvittaessa vaikeissa paikoissa.
Työskennellessä toisen kanssa pidemmän aikaa yhdessä on tärkeää, että yhteistyö toimii. Molempien pitää pitkässä juoksussa pystyä tekemään töitä ilman, että toinen on perässä vedettävä. Myös toisen sanaan pitää pystyä luottamaan ja työskentelyn pitää olla mielekästä.
1,5 vuoden aikana fuksipäälliköille tulee varmasti vastaan monenlaisia tilanteita. Haasteissa ja vaikeissa paikoissa pitää pystyä tukemaan ja paikkaamaan toista. Toisin sanoen, jos toiselle tulee vaikeaa pitää itse pystyä ottamaan isompaa vastuuta yhteisistä työtehtävistä.
Edellä mainituista syistä haen Fannyn kanssa pälepestiä. Lisäksi luonteidemme takia, sopisimme hyvin työskentelemään toistemme kanssa.
Mikäli herää kysyttävää niin niitä voi esittää niin tg:ssä @jaltterillevallua kuin täällä!
✌️: Valtteri Lahti
Moi Valtteri. Hienoa nähdä, että fuksipäällikön hommat kiinnostaa! Tässäpä muutama kiperä pähkinä purtavaksi:
1. Mikä on mielestäsi fuksipäällikön tärkein ominaisuus ja miten täytät tämän ominaisuuden?
2. Parityö- ja ryhmätyötaidot ovat ehdottoman tärkeitä fuksipäällikön virassa, kuinka varmistat sen että saatte jaettua hommat tasapuolisesti ja että komminkointi sujuu sinun ja parisi välillä? Entä sinun ja hallituksen välillä? Entä sinun, parisi ja ISOvastaavan välillä? Entä sinun ja FTMK:n välillä?
3. Mitä tapahtumia/mahdollisuuksia lisäisit ja mitä mahdollisesti ottaisit pois tai jättäisit tekemättä 1,5-vuotisen pestisi aikana? Millaisia taas säilyttäisit?
Tsempit hakuprosessiin <3
Moikka Wanhuli ja kiitos kyssäreistä!
1. Mielestäni fuksipäällikön tärkein ominaisuus on paineensietokyky. Pälellä tulee varmasti tilanteita eteen, jossa on monta rautaa tulessa samaan aikaan. Näissä tilanteissa ei saa lamaantua vaan pitää toimia rauhallisesti ja rationaalisesti.
Onko minulla hyvä paineensietokyky? Mielestäni erinomaisesti. Kerroin hakemuksessa, että minulta löytyy kilpaurheilutausta. Olen harrastanut suunnistusta SM-tasolla. Kilpailussa, eritoten viesteissä, odotukset ja paineet saattoivat paikoitellen todella ISOiksi. Olen tottunut käsittelemään ne todella hyvin ja ennen kaikkea tekemään itsenäisiä päätöksiä näissä tilanteissa.
Fuksipäällikkönä paineistetussa tilanteessa toimisin rauhallisesti ja rationaalisesti priorisoiden asioiden tärkeysjärjestyksen.
2. Karkeasti kysymyksestä on eriteltävissä, miten kommunikoisin muutaman ihmisen kanssa vs suuremmalla porukalla.
Aloitetaan pienemmästä:
Henkilötason kommunikointi eli kommukointi päleparin ja ISOvastaavan kanssa on huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi koko hallituksen kanssa. Pälet ja ISOvastaava muodostavat tärkeän iskunyrkin, kun mietitään PT:n fuksikasvatusta. Tiedon pitää liikkua esteettä. Tämä on melko helppoa pienemmällä porukalla. Voi henkilökohtaisesti kysyä, että onko kaikki selvää ja hyvin. Hoitamalla oman ruudun mahdollisimman hyvin sekä hyvällä ja avoimella kommunikoilla tämä olisi helposti hoidettava.
Suuremmassa kokoonpanossa (Hallitus ja FTMK) toisin tärkeät asiat esille kokousten esityislistoissa. Tälla tavalla varmistaisin, että kaikki saavat haluamani tiedon. Työnjakoon liittyvissä asioisssa pyrkisin hoitamaan oman ruutuni mahdollisimman hyvin ja osallistumaan parhaani mukaan. Uskaltaisin myös avoimesti ja rehellisesti puhua, jos kokisin työtaakan liian suureksi.
Tehokkaan kommunikoinnin yksi kulmakivistä on myös tärkeistä asioista muille muistuttaminen!
3. Toin hakemuksenani esille, että ISO:jen osallistuminen vaatisi hieman kehittämistä. Tähän liittyen mielestäni PT:ltä puuttuvat tapahtumat, jossa fuksit sekä ISOt tekevät jotain yhdessä. ISO:jen rooli on lähinnä rastien pitäminen fuksitapahtumissa. Fuksien ja ISO:jen yhteisiä tapahtumia voisi olla esimerkiksi PT:n fuksien ja ISO:jen yhteiset sitsit tai jokin liikuntatapahtuma, jossa ISOt ja fuksit mittelevät paremmuudesta, esimerkiksi jalkapallopeli.
Haluaisin myös pitää PT:n perinteistä kiinni, mitä tulee tapahtumiin.
Tapahtumien määrää ei voi loputtomasti kasvattaa vaan on myös hyvä karsia huonommista, jotta uudet ideat saavat mahdollisuuden! Mahdollisista pois jätettävistä tapahtumista kysyisin nAUrulta. Uskon, että heiltä löytyy tuorein kokemus siitä, mikä on ei ole toiminut aikaisempana vuonna/ei ole kiinnostanut ihmisiä. Tänä vuonnakin on varmasti järjestytty tapahtumia, joita en ole omana fuksivuotenani kokenut. Kysymällä nAUrulta ei tapahtuisi sitä, että mielivaltaisesti poistettaisiin tapahtuma, josta on pidetty paljon.
Moikku! Mahtavaa että nuoria kiinnostaa vielä hallitushommat! Copy pastena kaikille pälehakijoille pari kiperää kysmäriä:
– Mitä asioita pidät heikkoutenasi Fuksipäällikkönä? Missä asioissa toivoisit päällikköparisi olevan sinua parempi?
– Mikä on sun toteemieläin :3
Moikku!
Omana heikkoutenani pidän englannin puhumista. Se on hieman epävarmuustekijä. Osaan kyllä kielen ja ymmärrän lukemaani hyvin, mutta puhuminen aina hieman jännittää. Uskon kuitenkin, että tässäkin asiassa harjaantuisin 1,5 vuoden aikana.
Toinen heikkous, mikä tulee mieleen, on täydellisyyteen pyrkiminen. Paikoitellen on hieman hankalaa tyytyä keskinkertaisuuteen, kun tietää, että voisi pystyä myös parempaan. Yleensä mitä itse mietin on se, että onko lopputulos hyvä, kun miettii siihen käytettävissä ollutta aikaa ja voimavaroja.
Kaikilla on tietenkin omat heikkoutensa, niin paras fuksipäällikköparihan on sellainen, joka täydentää toisen heikkouksia!
Meikän toteemieläin on varmaankin delfiini. Ala-asteiässä, kun olin käynyt Särkänniemessä niin menin ihan sekasin niistä 😀 Piirtelin ja askartelin delfiinejä koko ajan. Delfiinithän on kanssa iloisia, sosiaalisia ja leikkisiä (eli tässä tapauksessa huumorintajuisia) niin musta se kuvastaa myös mua hyvin!
Moikka Valtteri! Hienoa nähdä että haet Fuksipäälliköksi! Tässä olisi sinulle muutama kysymys pohdittavaksi.
1. Mikä tekee mielestäsi onnistuneen fuksivuoden?
2. Miten Fuksipäälliköiden välinen paridynamiikka heijastuu mielestäsi fukseihin?
3. Onko sinulla kokemusta jonkin suuremman tapahtuman suunnittelusta tai toteuttamisesta? Jos kyllä, niin mikä oli mielestäsi tärkein asia tapahtuman suunnittelussa?
4. Osaatko soittaa nokkahuilua?
ISOt tsempit hakuprosessiin!
Moi!
1. Mun mielestä onnistunut fuksivuosi on ennen kaikkea ikimuistoinen. Sellainen, että jälkeenpäin haikailee fuksivuoden perään. Eri ihmisille se tietenkin merkkaa erilaisia asioita. Toisilla tapahtumat ja niihin osallistuminen on tärkeä osa fuksivuotta, kun taas toiset saattavat laittaa isommat paukut itse opiskeluun. Tärkeintä on, että kaikille löytyy mielekästä tekemistä, hyvä kaveriporukka ja ennen kaikkea fukseille tulee olo, että he ovat tervetulleita yliopistoyhteisöön.
2. Fuksipälejen paridynamiikka heijastuu mun mielestä todella ISOsti fukseihin, tai ainakin, kun mietin omia pälejäni. Voisi melkein sanoa, että fuksi hengittävät ja elävät pälejen energiasta. Mikäli päleillä oikeasti synkkää hyvin ja näkee, että heillä on hauskaa niin kyllähän fuksit imevät samaa energiaa itseensä. Huonoimmassa tapauksessa, kun paridynamiikka ei toimi ollenkaan, niin sen huomaa nopeasti. Aluksi kulissia on helppo pitää yllä, mutta jossain vaiheessa totuus varmasti paljastuu. Hyvä energia on hävinnyt ja se vaikuttaa suoraan fukseihin ja heidän ilmapiiriinsä. Negatiivinen energia, kun tarttuu todella helposti.
3. Itse oon ollut aina enemmän ja vähemmän mukana kaikenlaisessa, tapahtumiakin on siis tullut järkättyä! Esimerkeiksi voisin sanoa lukiosta abigaalan, inttivuodesta vuosikurssijuhlan ja nyt Otaniemessä muutamissa bileissä soittamisen. Bändi nyt ei ihan istu tapahtumasuunnitteluun sellaisenaan, mutta siinäkin on samankaltaisia elementtejä kuin tapahtuman suunnittelussa, kuten settilistojen suunnittelu, aikataulutus, reenaaminen porukalla ja kamojen roudaus keikkapaikalle. Omalla kokemuksella sanon, että tärkein asia on suunnittelun aloittaminen ajoissa. Tällä vältetään pahin eli ajan loppuminen kesken, joka johtaa vain huonoon lopputulokseen. Lisäksi, kun aikaa on varattu tarpeeksi niin voidaan reagoida paremmin yllättäviin ongelmatilanteisiin.
4. Osaanhan mä, vaikka en oo sitä ala-asteella soittanutkaan. Oma bravuuri taitaa olla nokkahuiluklassikko eli My heart will go on. Uusienkaan biisien opettelu ei tuottais ongelmaa. Oon soittanut harmonikkaa eskarista lähtien niin nuotinlukukin sujuu 😉