Sofia Koskela

Mooi! Olen Sofia, toisen vuoden opiskelija, kemia ja materiaalitiede pääaineena. Pääsin viime vuonna Apu-IE:ksi ja Lämmönsiirtotoimikuntaan, ja niin vuosi pyörähti niitä hommia tehdessä, oppien lisää järjestelmällisyydestä ja vastuusta. Noin kuukausi sitten totesin, että taidankin pitää enemmän järjestäjän kuin juhlijan roolista – kyllä se suu kuitenkin kuivuu ja tanssijalka vipattaa – mutta koen suurta iloa, kun voin mahdollistaa sitä myös muille. Niinpä päätin hakea vuoden 2027 hallituksen IE:ksi!

On sanomattakin selvää, että opiskelijaelämä koostuu suurilta osin tapahtumista – miten muuten voisimme rentoutua luentojen ja laskareiden keskellä? IE:n virka on näiden tapahtumien, kuten sitsien ja approjen mahdollistamisessa, erityisessä roolissa, ja uskon, että juuri minä olisin tähän virkaan sopiva puolikas:

– Olen toiminut koko lukioaikani hallituksen jäsenenä, painottaen rooliani tapahtumien järjestämisessä.
– Olen ryhmän tsemppaaja: positiivinen tekemisen meininki auttaa jaksamaan pitkät päivät ja pitää toimikunnan innostuneena myös silloin, kun työtä riittää.
– Olen erittäin innokas kokki ja leipuri, joten uskon, että minulla olisi paljon ideoita tuleville sitsitarjoiluille.
– IE:nä olisin osaava ja aikaansaava, eikä ideat loppuisi kesken.
– Kalenterini on myös mielellään täynnä, joten IE:n pesti sopii minulle hyvin.

Lopuksi koen erityisen tärkeäksi tarjota uusille ja tuleville Prosessiteekkareille kokemuksia meidän antoisasta tapahtumakulttuuristamme, kuitenkaan unohtamatta vanhempia, viisaita Prosessiteekkareita. Lupaan myös antaa IE:n pestille kaikkeni ja tehdä parhaani, jotta vuoden 2027 tapahtumista tulisi ikimuistoisia!

Millaisena näet killan tapahtumatarjonnan yleisesti? Millaisia tapahtumia haluaisit itse järjestää?

Mielestäni killan tapahtumatarjonta on jo monipuolista: vaihtoehtoja löytyy sekä kevyempiin että juhlavampiin tapahtumiin, eikä niitä ole kuitenkaan liikaa. Pidän erityisesti siitä, että tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden kiltojen kanssa, koska silloin uusiin ihmisiin tutustuminen tapahtuu matalammalla kynnyksellä.

Haluaisin järjestää lisää yhteistyötapahtumia muiden kiltojen kanssa, esimerkiksi yhteissitsejä tai approja, mutta myös sitsejä vain prosessiteekkareille. Kiltamme on niin iso, että suuri osa jää vailla lippua, joten PT-sitsit antaisivat useammalle mahdollisuuden osallistua. Lisäksi haluaisin järjestää teemasitsejä, koska pukeutuminen on aina hauskaa ja tuo tapahtumaan oman tunnelmansa. Rennommat illat, kuten saunaillat toisivat myös lisää monipuolisuutta, ja olen varma, että ne olisivat suosiossa.

Ymmärrän, että monella menot ovat suuremmat kuin tulot, joten haluan pitää tapahtumat mahdollisimman edullisina, jotta osallistuminen ei jää rahasta kiinni. Pidän tärkeänä myös sitä, että jokainen tuntee olonsa tervetulleeksi tapahtumaan kuin tapahtumaan akateemisesta iästä riippumatta.

Kuinka huomioisit kansainväliset opiskelijat tapahtumissa?

Uskon, että suurin kynnys osallistumiseen on kielimuuri. Sitsit ovat yleensä suomeksi, ja vaikka englanninkielisiä käännöksiä on ja osa lukkaroinnista tapahtuu englanniksi, moni vitsi ja hetki voi silti jäädä kielen vuoksi ymmärtämättä. Uskon, että moni kansainvälinen opiskelija haluaisi tutustua suomalaiseen opiskelijaelämään ja sitsikulttuuriin, mutta ei uskalla tulla mukaan tai ei pääse nauttimaan tapahtumasta täysillä.

Haluan kannustaa kv-opiskelijoita osallistumaan myös suomenkielisiin sitseihin. Tekisin tämän madaltamalla kynnystä käytännössä: lisäisin englanninkielistä lukkarointia ja ohjelmaa, ja tekisin kutsut ja markkinoinnin kaksikielisinä. Lisäksi joillain sitseillä pöytäseurueiden sekoittaminen voisi toimia kivana tapana tutustua myös muihin suomenkielisen linjan opiskelijoihin, mikä saattaisi edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Parhaan lopputuloksen saavuttaisin tekemällä yhteistyötä kv- ja maisterikapteenin, kansainvälisyystoimikunnan, sekä lukkareiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa. Haluan myös kysyä suoraan kv-opiskelijoilta, mitä he tapahtumilta toivovat, koska heidän kokemuksensa on tärkein lähtökohta. Tavoitteeni on, että jokainen opiskelija voi osallistua tapahtumiimme tasavertaisena ja nauttia niistä täysillä kielestä riippumatta.

IE:nä toimiminen on tiimityöskentelyä. Millaisen työparin haluaisit itsellesi ja millainen pari itse olisit? Kuinka omalla toiminnallasi pidät hyvää paridynamiikkaa yllä?

Mielestäni näin tiiviissä tiimityössä parit toimivat parhaimmillaan kuin hyvät ystävät heti alusta lähtien: voi nauraa yhdessä, mutta myös sanoa asiat suoraan ilman, että tunnelma kärsii. Parityö vaatii kuuntelua, kommunikointia ja ymmärrystä, mutta totta kai myös hauskanpitoa.

Haluaisin työparin, joka on rehellinen, positiivinen ja yritteliäs, ja jonka kanssa uskaltaa olla eri mieltä. Parina olisin itse myös ahkera, optimistinen ja rehellinen – ja toisin mukanani jaksamista pitkiin päiviin. Toivon, että meillä on samanlainen asenne ja sama tekemisen meininki, mutta uskon, että eroavaisuudet ovat rikkaus. Jokaisen oma persoona tuo pöytään uusia näkökulmia, ja juuri niistä syntyvät luovimmat tapahtumaideat.

Pitäisin yllä hyvää paridynamiikkaa panostamalla avoimuuteen. Sopisin parin kanssa heti alussa työnjaosta ja siitä, miten kerromme toisillemme, jos jokin mietityttää. Pitäisin säännöllisiä lyhyitä palavereita, joissa käydään läpi sekä tekemiset että fiilikset, ja puhuisin ongelmista heti, enkä jäisi murehtimaan. Kiireisinä hetkinä muistaisin kiittää ja tsempata paria, koska pitkät päivät sujuvat paremmin, kun toinen tietää olevansa arvostettu.

Apu-IE:t ovat IE:n tärkein apu tapahtumien järjestämisessä. Minkälaisen apu-IE-porukan haluaisit muodostaa ja miten huolehtisit heidän ryhmäytymisestään?

Kuluneen vuoden Apu-IE porukka oli mielestäni sopivan kokoinen. Työtä ei ollut liikaa, eikä jokaisilla sitseillä tarvinnut olla mukana, joten työ ei tuntunut liian kuormittavalta. Haluaisin säilyttää ryhmän koon, mutta panostaa entistä enemmän ryhmäytymiseen.

Toivon porukkaan eri vuosikurssien ja taustojen edustajia, jotta tapahtumiin saataisiin monta näkökulmaa. Haluan kannustaa myös kansainvälisiä opiskelijoita hakemaan mukaan, ja kertoisin hausta selvästi myös englanniksi.

Tärkein ryhmäytyminen tapahtuu lähes heti porukan valinnan jälkeen, joten järjestäisin tutustumisillan mahdollisimman pian. Yhteinen illallinen, saunailta tai jokin aktiviteetti olisivat täydellisiä tapoja tutustua toisiin. Lisäksi haluaisin järjestää muutaman yhteisen hetken tapahtumien ulkopuolella pitkin vuotta, jotta porukka pysyy yhtenäisenä. Vuoroissa tekijät vaihtuisivat, jolloin kaikki tutustuvat toisiinsa eikä kukaan jää samaan pieneen porukkaan. Huolehtisin myös siitä, että jokainen Apu-IE saa kiitosta ja tukea, ja että vapaaehtoistyöstä jää hyvä mieli. Apu-IE-työ on loppujen lopuksi hauskaa ja antoisaa, ja se voi innostaa tekijöitä myös isompiin vastuisiin, kuten se innosti minutkin!