Oskari Airila

Moikka kiltalaiset! 

Mä oon Oskari, toisen vuoden kemmalainen, ja olen nyt hakemassa Prosessiteekkareiden vuoden 2026 hallitukseen. Oman fuksivuoden ja tupsusyksyn aikana olen päässyt kokemaan, miten upeaa Otaniemen opiskelijaelämä voi olla! Teekkariyhteisö ja -kulttuuri ovat tempaisseet meikäläisen täysillä mukaan ja siksi haen nyt PT:n Fuksipäälliköksi! 

Olen luonteeltani sosiaalinen, rento ja huumorintajuinen. Tykkään myös esiintyä ja heittäytyä, tärkeitä ominaisuuksia Fuksipäällikölle! Uudet kokemukset ja itsensä haastaminen kiinnostavat ja olen varma, että hallituksessa pääsisin oppimaan paljon uutta sekä laittamaan itseäni likoon aivan uudella tavalla! 

Tähän mennessä minulle on kertynyt kokemusta vapaaehtoistyöstä ISOna sekä PT:n ja KK:n toimarina. Lukkarikisällin ja apu-IEn hommissa sitsien järjestäminen ja tapahtumien organisointi IE:n kanssa on tullut erityisen tutuksi. Haluan, että oma kädenjälkeni näkyy PT:n sekä kokoavan toimikunnan tapahtumissa, tietenkin perinteitä kunnioittaen. 

Fuksipäällikön tehtävä vie paljon aikaa ja tiedän, että päleparilla tulee olemaan paljon tekemistä. Haen fuksipäälliköksi yhdessä Noora Hannulan kanssa. Olimme syksyn aikana samassa ISO-ryhmässä ja meiltä löytyy jo nyt vahva keskinäinen luottamus ja tarvittava intohimo tähän tehtävään. 

Laittakaa ihmeessä kysymyksiä kommentteihin, vastailen niihin mielelläni!

1. Jos sinut valitaan fuksipäälliköksi, mitkä ovat tavoitteesi seuraavalle 1,5 vuodelle?

Jotta seuraavat puolitoista vuotta ei ole täyttä kaaosta, minun täytyy parantaa omaa kalenterin käyttöä ja aikatauluttamista. Olen jo panostanut tähän syksyn mittaan, mutta siinä voisin ja aion olla vielä parempi. Fuksikasvatuksen suhteen tärkein tavoitteeni on, että uudet opiskelijat pääsevät mukaan teekkariyhteisöön ja saavat kokea samanlaista riemua, jota itse pääsin fuksivuoteni aikana kokemaan. 

Tällä hetkellä tavoitteeni on suorittaa kanditutkinto maaliin kolmessa vuodessa, mutta sen suhteen olen valmis joustamaan jos ja kun tilanne sitä vaatii. Täytyy olla realisti ja tiedostaa, että aikaa ja jaksamista ei välttämättä riitä kaikkeen, enkä aio riskeerata loppuun palamista. 

2. Opiskelijat, jotka eivät tunne kuuluvansa johonkin yhteisöön tai saa opiskelujen alussa muodostettua suhteita opiskelijatovereihinsa, jäävät usein jälkeen opinnoissaan. Millä keinoin kaikki fuksit onnistutaan integroimaan johonkin yhteisöön tai löytämään oman porukkansa?

Opintojen alku ja orientaatio ovat hyvin tärkeässä osassa uusiin ihmisiin tutustuessa. On ehdottoman tärkeää, että jokainen tuntee olevansa hyväksytty ja tervetullut, silloin on paljon helpompaa tutustua uusiin ihmisiin ja päästä osaksi yhteisöä. ISOryhmillä on tässä tärkeä rooli: monelle omasta ISOryhmästä löytyy ne ensimmäiset kaverit, joiden kanssa saatetaan olla tekemisissä vuosia. 

Killan lisäksi Otaniemessä on onneksi kerhoja joka lähtöön. Jos kilta ei tunnu jollekin omalta porukalta, on hyvä, että eri yhdistyksiä ja kerhoja esitellään nykyiseen tapaan esim. fuksioppaassa ja eri suunnistuksissa. Tärkeintä on kannustaa uusia opiskelijoita olemaan rohkeita ja lähtemään mukaan siihen, mikä heitä kiinnostaa!

3. Prosessiteekkareille tulee vuosittain yli 200 fuksia. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia näet tämän tuovan PT:n fuksikasvatukseen?

PT on Otaniemen isoimpia kiltoja ja se vaikuttaa fuksikasvatukseen. Isosta sisäänotosta löytyy vuosittain paljon aktiivisia fukseja, joten killan omissa tapahtumissa riittää varmasti kävijöitä. Uskon myös, että pakollisia fuksipisteitä on helpompaa mahduttaa kalenteriin, sillä ryhmiä ja eri aikoja museokierroksille ja laulukokeille tulee olemaan fuksien määrän vuoksi tarjolla paljon. Lisäksi CHEMin killoille voidaan tarjota paljon fuksityövoimaa tapahtumien järjestämiseen suurtyöpisteiden muodossa. 

Toisaalta iso määrä fukseja vaatii paljon organisointia tapahtumien, haalareiden, työpisteiden, pälevarttien yms. suhteen. Lisäksi kaikki halukkaat eivät välttämättä pääse mukaan excuille tai muihin paikkamäärältä rajattuihin tapahtumiin. Turha näitä on liikaa murehtia, sillä haasteista on selvitty ennenkin! 

4.Miten edistäisit suomen- ja englanninkielisten kandifuksien välistä yhdenvertaisuutta? 

Suomi on vaikea kieli ja siksi kielitaito rajaa englanninkieliset opiskelijat usein pois suomenkielisistä tapahtumista. Isolle osalle suomalaisista englanti on helppoa, mutta usein ei viitsitä nähdä sitä vaivaa, että puhutaan tai kirjoitetaan myös englanniksi. Haluaisin muuttaa kieleen liittyviä asenteita ja kannustaa aktiivisesti englannin käyttöön esimerkiksi sitsilauluissa, aasinsilloissa, eri tiedotuskanavilla ja fuksien keskenäisten projektien keskusteluissa. Pienillä toimilla ja asennemuutoksilla voitaisiin parantaa englannin- ja suomenkielisten kandifuksien yhdenvertaisuutta. 

5. Fuksipäällikkönä toimiminen on tiimityöskentelyä. Millaisen työparin haluaisit itsellesi ja millainen pari itse olisit? Kuinka omalla toiminnallasi pidät hyvää paridynamiikkaa yllä?

Haluaisin itselleni parin, joka on osaa kantaa vastuuta, luottaa omaan tekemiseen ja on valmis laittamaan itseään likoon. On myös tärkeää, että pari tuntee oman jaksamisensa rajat ja tarvittaessa jakaa työmäärää myös muille. 

Olisin oman vastuunsa kantava työpari. Poden heti huonoa omaatuntoa, jos jätän omia hommiani hoitamatta. Olisin myös avoin kommunikoija: ongelmat ratkeavat usein paljon helpommin, kun niistä puhuu ja niitä ratkoo yhdessä. Lisäksi olisin aktiivinen ideoija ja samalla valmis toteuttamaan uusia ideoita.

Keskeistä hyvässä paridynamiikassa on avoin ja selkeä kommunikaatio: parin kanssa pitää voida keskustella avoimesti työnjaosta, omasta jaksamisesta ja eteen tulevista ongelmista. Väärinkäsitysten ehkäisy on tärkeää: esimerkiksi väärä ajankohta tapahtuman infoviestissä voi vaikuttaa satojen ihmisten aikatauluihin. 

Lisäksi on tärkeää, että tehdään sovitut asiat ajallaan ja pyydetään toiselta tarvittaessa apua. Kaksikko toimii tuplasti paremmin, kun voi luottaa toisen tekemiseen ja siihen, että tämä huikkaa, kun tarvitsee jeesiä. Hyvää paridynamiikkaa kannattaa myös pitää yllä tekemällä parin kanssa jotain muuta kuin fuksipäällikön hommia. Se voi joskus olla varmasti ihan virkistävää 🙂